Metsää tauluissa

Näihin syviin kehyksiin on aina kiva keräillä kaikenlaista tavaraa. Kehyksen taustan ja lasin välissä on tilaa arviolta 3-4 cm, joten kehyksen sisälle mahtuu vaikka mitä. Näiden metsäisten taulujen taustana ovat isokokoiset postikortit, jotka ostin jo viime kesänä lomareissulla Sauvossa. Silloin niitä ei tullut lähetettyä kenellekään, ja nyt loppuvuodesta ne löysivät paikkansa näiden kehysten sisältä. Sitten lisäsin muutamia Schleich-eläinfiguureja (susi, rusakko, kettu ja siili), ja metsäinen maisema oli valmis. Suunnittelin lisääväni vielä jotain luonnonmateriaaleja kuten käpyjä tai naavaa, mutta erilaisista kokeiluista huolimatta en oikein saanut niitä "istumaan" näihin tauluihin.

Valokuvat hieman epäonnistuivat heijastusten takia, mutta ehkä näistä nyt käsityksen saa.

Herkullinen kaaliruoka

Tämä resepti löytyi Karppaajat-nettisivustolta, mutta näyttää se löytyvän muualtakin netin ihmeellisestä maailmasta. Tätä ruokaa kutsutaan omituisesti nimellä piika. En ymmärrä mitä se tarkoittaa - lieneekö jotain murretta, en tiedä. Joka tapauksessa tätä on tehty meillä monta kertaa, ja on todella herkullista! Sopii lisäksi pieneen budjettiin; kaali ei ihmeitä maksa, ja muita ainesosia voi vaihdella sen mukaan, mitä kaapeista tai pakastimesta löytyy. Me olemme tehneet tätä jauhelihalla ja tonnikalalla. Lisäksi olemme laittaneet mukaan sieniä (tatteja tai kantarelleja) pakastimesta sekä pepperoneja, ja valkosipulia runsaasti. Mausteina olemme käyttäneet paprika- ja chilijauhetta. Tuossa ohjeessakin on mainittu chili, jolla ilmeisesti tarkoitetaan tuoretta tai kuivattua. Ainakaan tonnikalaversio ei mielestäni kaipaa lisättyä suolaa. Ohjeesta poiketen me ollaan sekoitettu kaikki ainekset keskenään ensin isossa kulhossa, ja vasta sitten kaadettu koko satsi uunivuokaan. Tiskiä tulee enemmän, mutta on helpompaa ja siistimpää.

Piika

• n. 1500 g kaali


• 2 sipulia


• valkosipulia


• chiliä


• 1 dl vettä


• 1-2 tl öljyä


• 100 g tomaattipyrettä


• 150 g juustoraastetta


• 2 dl kermaa


• mausteita


• n. 300 - 400 g kalaa, kanaa, jauhelihaa, pekonia, sieniä tms.

Pilko kaali, sipulit ja chili. "Avaa" pyre lämmittämällä sitä kuumalla pannulla öljyssä hetki, ja lisää siihen kasvikset ja vesi.

Kaada kaalimassa vuokaan, lisää 2/3 juustoraasteesta, kerma, mausteita ja mitä sitten haluatkaan.

Laita vuoka 200 asteiseen uuniin tunniksi. Lisää sitten jäljellä oleva juustoraaste ruoan pinnalle ja anna olla uunissa vielä vartti.

Pipareita

Enpä muistakaan, milloin olisin viimeksi leiponut pipareita. En kovasti edes pidä niistä. Jostain syystä tänä vuonna tuli kuitenkin leivottua niitä jopa kahteen otteeseen. Ensimmäinen erä tavallisia tähtipipareita hävisi vikkelästi parempiin suihin kera homejuuston. Toisesta erästä tehtiin jotain ihan muuta.

Kuusipuu on koostettu 24:sta tähdenmuotoisesta piparkakusta. Pipareita tarvittiin kahdeksaa eri kokoa, kolme kappaletta kutakin. Minulla pienin tähti oli halkaisijaltaan noin 4,5 cm, ja seuraava koko aina 1 cm edellistä isompi. Piparit paistettiin ensin, ja liimattiin kuusen muotoon sulatetulla sokerilla. Lopuksi ripottelin päälle tomusokeria ikään kuin lumeksi. Ohjeen löysin ennen joulua Kodin kuvalehdestä.

Ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilin pursottaa sokerikoristeita piparien päälle. Hyvinhän sekin onnistui! Pursotemassa koostuu siis tomusokerista (n. 2,5 dl), yhdestä munankeltuaisesta sekä pienenpienestä tilkasta sitruunamehua. Tuo sitruunamehun tarkoitus jäi kyllä minulle epäselväksi, olisi tainnut onnistua ilmankin. Vaaleanpunaiseksi massan värjäsin pienellä tipalla punajuurien lientä. Pursottelin menemään taitetusta leivinpaperista kyhätyllä pursottimella, ja hyvin onnistui kun tekniikan ensin oppi. Pipareiden yläosaan olisi voinut ennen paistoa tehdä pienet reiät ripustusnauhaa varten. Sitten niitä olisi voinut käyttää vaikka kuusen koristeina. Ehkä sitten ensi vuonna. =)

Lopuksi Retukin innostui aiheesta, alla hänen tekeleensä. Hetkinen.... Onko se Elmeri ?!?

Pienenpieni joulukoriste

En ole koskaan oikeastaan tehnyt joulukoristeita itse. Kouluaikoina tietenkin varmaan koulussa jotain värkättiin, mutta niistä ei ole muistikuvia... Aikuisiällä en ole hirveästi edes pitänyt joulukoristeista - meillä niiden virkaa toimittavat tänäkin jouluna kaksi 45 v. vanhaa käpytonttua, hyasintti, joulutähti ja tietysti kynttilät sekä joulu(talvi)valot. Alennuksesta bongatun joululiinan laitoin myös pöydälle tänä vuonna, mutta luulenpa, että sillekin ajan oloon löytyy muuta tehtävää... Kaappien kätköistä löytyy jotain muutakin pientä joulurekvisiittaa, mutta kaikki ei pääse joka vuosi esille. Vähemmän on meillä tässä suhteessa enemmän.

Tällaisen pienen huopaisen joulukoristeen ompelin kuitenkin hieman ennen joulua. Innoitus tuli oikeastaan työväenopiston Jouluisia ompelutöitä -kurssilta (siellä en tosin ommellut mitään jouluista!). Kuten kuvasta näkyy, tämä oli äärimmäisen helppo toteuttaa.

Joulukortit v. 2011

Tämänvuotiset joulukortit toteutin yhden mallin mukaan materiaaleja hieman muunnellen. Laatikon pohjalle oli kertynyt pieniä jämäpaloja monenlaisista papereista - niitä pyrin tässä hyödyntämään. Korttipohjat olivat kierrätyskartonkia, ja tein ne vaihteeksi itse. Ihan valmiiden korttipohjien veroiseen siisteyteen en yltänyt (tosin niissäkin laatu vaihtelee, eikä aina todellakaan kulje käsi kädessä hinnan kanssa), mutta kelvolliseen kuitenkin - tämä malli ei jotenkin edellyttänyt täydellistä suoritusta. Nauha oli suhteellisen kallis kokeilu, siksi sitä ei jokaikisestä kortista löydy, vaan osassa pieni, herkkä kakkupaperi on korvannut sen. Oli hauskaa nähdä, miten lopputulos muuntuu materiaaleja vaihtelemalla. Nämä kortit oli lisäksi hyvin nopea toteuttaa. Niitä tulikin tehtyä noin 60 kpl.

Alla kuvasatoa - bongaatko sieltä omasi?

"Wanhanaikaisia" joulukortteja

Tällaisia sieviä nostalgiakuvia löysin viime visiitillä askartelukaupasta. Kaappien kätköistä löytyi lisäksi monta vuotta sitten ostettuja pieniä, olkisia kuusenkoristeita, jotka löysivät paikkansa näissä korteissa. Nämä kortit olivat ihanan helppoja ja nopeita toteuttaa ainakin 3D-kortteihin verrattuna - toki värien sommittelu vaatii näissäkin jonkin verran aikaa ja vaivaa. Näissä korteissa ei ole hirveästi koristeita eikä kommervenkkejä. Joskus vähemmän on enemmän.

Joulua

Joulukorttitalkoot ovat alkaneet, tässä tämän joulun ensimmäisiä tekeleitä. Joulukrääsääkin alkaa jo näkyä kaupoissa (hmm... ostaisinko jo joulukalenterin? =D ) joten eiköhän nyt ole jo aika aloittaa joulukorttienkin teko. Monet askartelijathan tekevät näitä pitkin vuotta, koska joulun alla tulee kuitenkin sitten kiire. Omat joulukortit on toki vielä tekemättä - tosin ajatus on jo valmis, vain toteutus puuttuu.

Askartelurintamalla on tapahtunut kaikenlaista pientä. Olin tässä työväenopistolla pienellä "Kierrätä koruksi" -kurssilla, jossa oli tarkoitus tehdä koruja kierrätysmateriaaleista. Kurssi ei ollut aivan sitä, mitä odotin - olisin kaivannut enemmän vinkkejä korujen tekemisen tekniikoihin, ja toisaalta näkemystä siihen, mitä kaikkea materiaalia koruissa voi käyttää. Toisaalta mulle on tärkeää toteuttaa tekeleeni melko "siististi", sellainen "sinne päin" tekeminen ei ole ollenkaan mun juttuni. En vaan voi hyväksyä kovin "suttuisia" töitä itseltäni. Tätä "improvisointia" kurssilla harrastettiin aika paljon, joten ehkä siksikin petyin, kun en saanut aikaan omat vaatimukseni täyttävää työtä. No, muutama ajatus kurssilta jäi kuitenkin itämään, joten ei se täysin hyödytön ollut.

Seuraavaksi jään odottelemaan marraskuun puolessa välissä aukenevaa askartelijan taivasta, Suomen Kädentaitomessuja Tampereen Pirkkahallissa. Viime vuonna sairastuin ja jouduin jättämään messut väliin. Toivottavasti sama ei toistu tänä vuonna - koulussa taudit jylläävät ja totuttuun tapaan kuumeiset opiskelijat niistävät ja räkivät oppitunneilla. =(

Tuhkiksia ja tarjottimia

Tällaisia decoupage-töitä on syntynyt viime aikoina. Hitaasti hyvä tulee - tuhkakupit ovat olleet työn alla toissakesästä asti. =) Lakan kanssa on ollut hieman ongelmia, ja se on viivästyttänyt niiden valmistumista. Tässä kokeilussa on Kiva-kalustelakka. Toivotaan, että se toimii tässä tarkoituksessa paremmin kuin saunasuoja, jota olen aiemmin käyttänyt.

Sammakko-tuhkis on toisinto jo aikoja sitten ystävälleni tekemästä tuhkiksesta. Se oli vaan niin hauska, että oli pakko tehdä toinen! Sininen tarjotin onnistui mielestäni poikkeuksellisen hyvin. Viini-aiheisessa tarjottimessa olen krakeloinut (halkeiluttanut) maalipinnan ennen servetin kiinnittämistä. Krakelointi on mielestäni kiva efekti, mutta sen tekeminen siististi ja luonnollisen näköisesti on vaativaa. Ihan moitteettomasti se ei tässäkään onnistunut.

Kermaiset uunivihannekset

Tällaista kasvislisäkettä tuli kokeiltua muutama päivä sitten. Niiiin kyllästyttää se ainainen pasta, riisi tai peruna lisäkkeenä. Tämä ohje löytyi Internetin ihmeellisestä maailmasta osoitteesta http://karppaus.info/ . Minä tein tavoilleni uskollisena reilun satsin; sitä syötiin kolme päivää. Mausteena käytin Välimeren yrttimausteseosta lähinnä siitä syystä, että se osui maustekaapista ensimmäisenä käteen. Lisäksi laitoin cayennepippuria (maltillisesti) ja suolaa (reilusti, kun satsi oli niin iso). Kuvat on otettu ennen kuin ruoka laitettiin uuniin. Hyvää oli!

Kermaiset uunivihannekset

parsakaalia
sipulia
porkkanaa
palsternakkaa
lanttua
juuriselleriä
punaista paprikaa

2 dl kermaa
n. puoli purkkia Creme Bonjour Cuisine Valkosipuli & Yrtit -tuorejuustoa

öljyä
suolaa
pippuria
rakuunaa
timjamia
meiramia
(cayennepippuria/chiliä)

Leikkaa vihannekset sopivan kokoisiksi paloiksi, ei kauhean isoiksi, muttei ihan pieniksikään, niin kypsyvät tunnissa.

Laita vihannekset uunivuokaan. Sekoittele niihin öljyä sen verran, etteivät tunnu enää ihan kuivilta. Lisää mausteet, suolaa, pippuria maun mukaan ja yrttejä runsaasti, ja sekoita hyvin.

Pistä uuniin, asteita 200.

Anna muhia puolisen tuntia. Lisää sitten kerma ja tuorejuusto vihannesten päälle, ja anna muhia loput puoli tuntia. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoamista ja nauti!

Uusi leikkikalu

Tänä vuonna sain syntymäpäivälahjaksi vehkeen, josta olen jo kauan haaveillut. Retu varmaankin tiesi, etten sitä ihan heti itselleni tule ostamaan, ja hankki sen siksi minulle lahjaksi. :)

Saanko esitellä: Slice, sähkökäyttöinen leikkuri!


Leikkurilla voi siis leikata erilaisia kuvioita ja muotoja, kuten vaikkapa erilaisia kirjaimia, numeroita, sydämiä, tageja jne. Laitteeseen kuuluu muistikortteja, joilla nämä kuvat ovat. Niitä voi siis vaihtelua kaivatessaan hankkia lisää.

Alku aina hankalaa, kuten sanotaan. Ensimmäisessä laitteessani oli joku vika, jonka takia en sillä saanut leikattua siistejä kuvioita. Yritin ja yritin, mutta lopulta oli pakko palauttaa laite kauppaan. Onneksi Tampereella sijaitseva askarteluliike Paprus hoiti vaihdon erittäin tyylikkäästi. Pian sainkin sitten tilalle uuden laitteen, joka oli vieläpä uudempaa mallia kuin alkuperäinen vehkeeni. Sen avulla askartelu lähti sujumaan, ja muutamia kokeiluja näette alla.

Jauheliha-pastavuoka

Tällainen jauheliha-pastavuoan resepti on poimittu jo aikoja sitten Yhteishyvä-lehdestä. Tätä ruokaa on meillä jo useaan otteeseen valmistettu. Tämä ei ole mikään "vartissa valmista" -resepti, mutta mielestäni kuitenkin sellainen, että soveltuu arkiruoaksikin. Tiskiä tästä tulee julmetusti, mutta tulos palkitsee vaivan.

Jauheliha-pastavuoka

Tarvikkeet:

1 sipuli
400 g jauhelihaa

0,75 tl suolaa

6 dl pastaa

(keittämiseen suolaa ja vettä)

1 paprika

1 prk kuorittuja tomaatteja tomaattimehussa

4 valkosipulin kynttä

1 tl oreganoa

0,5 tl mustapippuria rouheena 
1 pkt pakastepinaattia

2 dl maitoa

150 g juustoraastetta

50 g parmesaanijuustoraastetta

Kuori ja hienonna sipuli. Paahda jauheliha pannulla, lisää sipuli ja suola. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä lähes kypsäksi. Valuta ja kaada jauhelihan joukkoon. Pese paprika, poista siemenet ja viipaloi. Murskaa tomaatteja haarukalla ja sekoita joukkoon hienonnetut valkosipulinkynnet, oregano, mustapippuri, sulanut pinaatti ja paprikaviipaleet. Sekoita maito ja juustoraasteet keskenään. Yhdistä ainekset ja kaada voideltuun uunivuokaan. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia.

(Kuvan lähde: Yhteishyvä-lehti)

Vuohenjuustopiiras

Tämän ruokaisan piiraan reseptin olen löytänyt vuosia sitten Fazer Amican Rakkaudesta ruokaan -asiakaslehdestä. Nyt oli viimeinkin aikaa tätä kokeilla. Tämä on tuon perunan ansiosta niin ruokaisaa, että käy mielestäni kokonaisena ateriana varsinkin salaatin kera. Minulla oli ehkä hieman pieni tai matala piirakkavuoka, sillä aivan kaikki ainekset eivät millään mahtuneet mukaan. Pinjansiemenet jätin suosiolla pois, sillä niitä en lähikaupasta löytänyt.

Vuohenjuustopiiras

8-10 annosta

Pohja:

• 4 dl vehnäjauhoja
• 170 g voita tai margariinia
• 0,4 dl vettä

Täyte:

• 350 g keitettyä perunaa
• 300 g purjoa
• 1 rkl öljyä
• suolaa
• mustapippuria
• 4 kananmunaa
• 2,5 dl kuohukermaa
• 2 dl kermaviiliä
• suolaa
• 200 g vuohenjuustoa
• 100 g aurinkokuivattuja tomaatteja
• 2 rkl pinjansiemeniä

Sekoita piirakkapohjan ainekset keskenään. Vuoraa halkaisijaltaan noin 24 cm:n piirakkavuoka taikinalla. Tue reunataikina alumiinifoliolla painamalla folio tiukasti taikinaa vasten, jotta taikina ei pakene reunoilta paistettaessa. Paista pohjaa uunissa 175 asteessa noin 10 minuuttia.

Viipaloi keitetyt perunat. Kuullota purjoviipaleet pehmeäksi öljyssä ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita perunaviipaleet paistetulle taikinapohjalle. Lisää purjot ja maustettu kerma/kermaviili/munaseos.

Peitä pinta vuohenjuusto- ja tomaattiviipaleilla. Ripottele pinjansiemeniä päälle. Paista uunissa 170 asteessa 40-60 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt.

Valkosipulinen persilja-timjamikierreleipä

Lomalla on kerrankin aikaa kokeilla reseptejä, joita olen vuosien varrella kerännyt talteen. Tämä leipäresepti on poimittu Kettuterroristit-blogista. Itse käytin timjamin tilalla basilikaa, sillä timjamia ei lähikaupan valikoimasta löytynyt. Yrttejä lukuunottamatta aineet ovat sellaisia, joita kaapista löytyy melkein aina. Mulla tuo jauhomäärä ei riittänyt, käytin varmaankin noin 6 dl vehnäjauhoja. En tiedä mikä siihen on syynä, sillä näin käy melkein aina leipää leipoessani. Jotain opittavaa siis ilmeisesti vielä on. =)


Valkosipulinen persilja-timjamikierreleipä

Tarvikkeet:

3 dl maitoa
1 ps kuivahiivaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
4 1/2 dl vehnäjauhoja
25 g voita

Täyte:
25 g voita
2 dl silputtua persiljaa ja timjamia
2 valkosipulinkynttä

Kuumenna maito reilusti kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon sokeri, suola sekä jauhotilkkaan sekoitettu kuivahiiva. Alusta joukkoon loput jauhot vähitellen. Lisää lopuksi sulatettu voi. Kohota kaksinkertaiseksi liinan alla vedottomassa paikassa.

Kauli taikina n. 30-40 cm:n levyksi. Levitä pehmeä voi taikinalle ja ripottele päälle persilja-timjamisilppu sekä hienonnetut valkosipulin kynnet. Kääri taikina rullalle ja nosta pellille leivinpaperin päälle.

Leikkaa taikinatanko päältä halki pituussuunnassa, mutta jätä toinen pää yhteen. Kierrä taikinatangot toistensa ympäri. Nipistä päät yhteen. Kohota liinan alla.

Paista 200 asteessa n. 20 min.

Yksinkertaisia kokeiluja

Tässäpä uuden vuoden ensimmäiset kortit. Tällä kertaa tällaista - ei 3D-kuvia, ei leimakuvia, vain nauhaa ja kukkia ja strasseja ja vähän leimasinväriä - sekä yksinkertainen onnitteluteksti. Näitähän voi muunnella loputtomiin vaikkapa vain värejä vaihtelemalla. Kokeilut siis jatkukoot!

Broileria punaviinissä

Viimeisimmästä Yhteishyvä-lehden ruokaliitteestä bongasin tällaisen broilerireseptin. Tänään sitä testattiin käytännössä, ja hyvää oli! Voin siis suositella, mielestäni kehtaa tarjota vaikka vieraillekin. Samalla minulle tarjoutui tilaisuus koekäyttää upouutta Kermansaven HotPot-pataa - ja hyvin se tietysti toimikin... varsinkin kun meidän suurperheeseen on syystä tai toisesta hankittu se isompi, 3,3 litran pata... =)

Tässä ruoassa korvasin broilerin rintaleikkeet tarjouksessa olleilla koipipaloilla, ja hyvin toimi niinkin. Herkkusienet vaihdoin oman sadonkorjuun punikkitatteihin. Meillä tämä tarjoiltiin perunamuusin ja tuoresalaatin kera.


Broileria punaviinissä

Tarvikkeet:

3 marinoitua broilerin rintaleikettä
1 dl vehnäjauhoja

2 rkl öljyä

ripaus suolaa

ripaus rouhittua mustapippuria

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 rasia (200 g) herkkusieniä

4 dl punaviiniä

1 laakerinlehti

2 tl timjamia

5 viipaletta pekonia

4 dl kanalientä
tuoretta persiljaa

Huuhtele marinadi leikkeistä juoksevalla vedellä. Kuivaa leikkeet talouspaperilla. Pyörittele leikkeet jauhoissa ja ruskista öljyssä pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla.

Nosta broilerit uunivuokaan tai -pataan. Kuori ja paloittele sipuli ja valkosipulikynnet. Pilko sienet ja kuullota ne öljyssä pannulla sipulien kanssa. Lisää pannulle viini ja anna kiehahtaa. Kaada seos broilerin päälle. Lisää pataan laakerinlehti, timjami ja pekonit. Kaada päälle kanaliemi ja anna padan hautua 150-asteisessa uunissa noin tunti.

Ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa. Tarjoile riisin tai keitettyjen perunoiden kanssa.