Kortteja ääriviivatarroista

Tämänkertaisissa korttitalkoissa oli ideana kokeilla korttien tekoa ääriviivatarrojen avulla. Aiemmin olen käytellyt oikeastaan vaan tekstitarroja, tässä siis kokeiluja muullakin tavalla. Osa onnistui paremmin, osa huonommin - niin kuin aina.

Uusia leimasimia

Vihdoinkin on ollut aikaa kokeilla näitä uusia leimasimia, jotka olen hankkinut jo jonkin aikaa sitten. Ihan kivojahan niistä sitten tulikin!

Lintuleimasimet ovat Inkadinkadon Winter birds -sarjaa - niitä on minulla vielä muutamia muitakin, mutta tässä muutama maistiainen. Nämä tilasin jo monta kuukautta sitten jostain suomalaisesta nettikaupasta, mahdollisesti Taitopuoti Paperinauhasta. Tekniikkaa täytyy vielä hieman hioa; siistin leimakuvan aikaansaaminen varsinkin noilla suurimmilla leimasimilla on aika haastavaa.

Tekstileimasimetkin ovat uudet. Ne on puolestaan hankittu saksalaisen Stempelkellerin valikoimasta. Suomalaiset ovat ilmeisesti askarteluhullua kansaa, kun saksalainen puoti viitsii tuottaa suomenkielisiä leimasimia!

Molemmissa leimasinseteissä laatu on mielestäni varsin hyvä, kuviot ovat teräviä ja siistin jäljen aikaansaaminen on helppoa - paitsi tosiaan noilla suurimmilla lintuleimasimilla. Tällä kertaa korteista tuli hieman tummia sävyissään, mutta vaihtelu virkistää. Kiva oli muutenkin kokeilla jotain muuta niiden iänikuisten 3D-korttien sijasta. Olen tehnyt niitä kesän aikana arviolta yli 100 kpl, joten eipä ihme että eivät oikein jaksaneet enää kiinnostaa. Olen kyllä tosin onnistunut löytämään muutaman brittiläisen nettikaupan, joista saa hankkia vähän inspiroivampia 3D-kuvia - suomalaisten putiikkien tarjonta tälläkin saralla on jo niin nähty.

Hääkortteja

Hääkortteja on tarvittu tänä kesänä paljon. Välillä olen ollut ihan pulassa niiden kanssa, koska - ymmärrettävästi - ihmisillä on erittäin tarkat mielikuvat ja toiveet siitä, millaisen kortin haluavat hääparille lahjoittaa. Oman mausteensa hääkorttien luomiseen ovat tuoneet kortit samaa sukupuolta oleville pareille, jolloin kortin kuva on tietenkin valittava huolellisesti, eivätkä läheskään kaikki kuvat käy. Suomalaisten nettikauppojen valikoima on erityisesti tässä suhteessa ollut pettymys. Tarjolla on lähes yksin omaan niitä perinteisiä kuvia, joissa on komea sulhanen ja kaunis morsian - sellainen on mielestäni äärimmäisen tylsä valinta jopa heteroparille, enkä ihan alkuaikojen jälkeen ole yhtään sellaista tehnytkään. Haasteista huolimatta näistä tulee kuitenkin melkein aina tosi kauniita kortteja; näiden maailmaan tulee eläydyttyä ihan erityisellä tavalla.

Äitienpäiväkortteja

Piiitkän pitkä aika on taas kulunut edellisestä päivityksestä. Kortteja on syntynyt tällä välilläkin aika tasaiseen tahtiin, mutta niiden kuvaus on ajan puutteen vuoksi jäänyt väliin. Joku tietääkin, että olen ollut Espoossa töissä, ja jos ei erikoisempaa ilmene, niin sinne menen kesätöihinkin toukokuun puolesta välistä alkaen elokuun loppuun asti. Kiireinen kesä on ainakin näillä näkymin siis tiedossa, joten voi olla että täällä blogirintamalla on jatkossakin melko hiljaista. Tässä kuitenkin näin kevään juhlien kynnyksellä muutamat äitienpäiväkortit.

Keväiset taulut

Viime aikoina ajatuksenani on ollut yrittää keksiä käyttöä kaikenmoisille askartelutarvikkeille, joita nurkkiin on kertynyt. Ylijäämämateriaaleista syntyivät nämäkin keväiset taulut - ainoastaan nuo 3D-kuvat ostin tätä projektia varten, kun varastoista ei oikein tuntunut löytyvän sopivia. Nuo "syvät" valokuvakehykset ovat mielestäni hauskoja, niihin mahtuu sisälle vaikka mitä jännää!

Kauppakasseja

Pitkästä aikaa kaivoin ompelukoneenkin taas esille. Liekö se suuttunut vähästä käytöstä, vai mikäköhän oli ongelmana, kun ompelu ei ensin meinannut onnistua ollenkaan. Retu joutui ottamaan koko koneen auki ja huoltamaan ja puhdistamaan sen, ennen kuin ärsyttävä alalangan suttuaminen helpotti. Ei se ihan kokonaan lakannut, mutta tikki on nyt pääsääntöisesti hyvää, eikä häiriöitä ole kuin silloin tällöin. Koneeni on kyllä halvin mitä rahalla saa, joten voihan se olla että se alkaa olla jo elinkaarensa loppupuolella. Oi, kun olisikin sen verran ylimääräistä rahaa, että voisi ostaa kunnon koneen. Huonoilla välineillä tekeminen on aika turhauttavaa.

Saatiinhan nämä kauppakassit vaikeuksista huolimatta kuitenkin valmiiksi. Kaapin kätköistä kaivetuista kankaista syntyi lähes samalla vaivalla neljä ympäristöystävällistä kassia muovikassien tilalle. Tällä kertaa ompelin kunnollisen, tasaisen pohjankin näihin. Kassin koko on reilu n. 35 cm x 40 cm.

Mosaiikkitöitä

Aina pitää kokeilla jotain uutta. Tosin näitä mosaiikkitöitä muistan suunnitelleeni kauan, sillä tarvikkeet näihin on hankittu jo viitisen vuotta sitten... Tuolloin ei tälle projektille kuitenkaan löytynyt aikaa, ja vasta nyt alkutalvesta kaivelin kaappien kätköistä esiin mosaiikkilaatat, liiman ja saumauslaastin. Toteutin tällaisen helpot tarjotintyöt ensimmäisinä harjoituksina, ja mielestäni ne onnistuivat odottamattoman hyvin! Tuon laatan koko on 2 cm x 2 cm, eli kyseessä ei ole ihan kaikista pikkuruisin laatta - siksi työskentely olikin aika joutuisaa. Näissä tarjottimissa on käytetty pintakäsittelytekniikkana krakelointia eli maalatun pinnan halkeiluttamista vanhan tai kuluneen vaikutelman aikaansaamiseksi. Mulla on vielä tallella pienempiä (1 cm x 1 cm) värikkäitä laattoja, joista voisi jossain vaiheessa syntyä vaikkapa pannunalusia. Olen myös suunnitellut särjettyjen kaakelinpalojen sommittelemista mosaiikiksi. Ylijäämäkaakeleita otetaan siis vastaan! ;-)

Kelloja

Tässä muutama syksyn mittaan valmistunut kello. Nämä menivät joululahjoiksi.

Namikätköjä

Joulun alla netissä surffaillessani törmäsin kivaan ideaan pienistä itsetehdyistä karkkipussukoista, joita voi jouluna antaa makean ystäville pieninä lahjoina. Tätähän piti tietysti vähän koittaa, vaikka täksi jouluksi nämä eivät oikein ehtineetkään. Idea on siis se, että otetaan karkkipussiksi korttipussi (muovinen suojapussi, johon normaalisti pakkaan valmistuneet kortit), ja koristellaan se paperiaskartelun keinoin. Viimeiseksi pussin voi sitten täyttää haluamillaan namuilla. Paperipäällysteiset namut ovat turvallisin vaihtoehto, sillä en ole varma ovatko nuo korttipussit elintarvikemuovia - tuskin. Ehkä teen näitä enemmän sitten ensi jouluksi, varsinkin jos se joulumarkkinoille meno tuntuu silloin vielä ajankohtaiselta. Täksi vuodeksikin täytin kuitenkin muutaman, ja muutama pussi jäi varastoon odottamaan tulevia jouluja.

Toinen idea, johon törmäsin, olivat tällaiset koristellut suklaalevykätköt. Näitä olen tehnyt vasta tämän yhden. Paperikuoren alta paljastuu herkullinen pieni yllätys.