Pientä kaunista

Viime aikoina kirpputoreilta on löytynyt vaikka mitä pientä kivaa. Koulumatkalla tulee silloin tällöin poikettua Tampereen mielenkiintoisilla kirppareilla. Täältä kotikylästäkin tosin löytyy kirppuloita joka lähtöön: laskin että tässä pienessä kylässä niitä taitaa olla jopa seitsemän. Lisäksi on tietysti paikallinen Facebook-kirppis, josta en ole kauheasti ostellut, mutta kylläkin myynyt kaikenlaista melko menestyksekkäästi.

Kuten arvata saattaa, näitä suloisuuksia on tarkoitus aikanaan "jalostaa" tai tuunata jollain tavalla. Tällä hetkellä on valmistumaisillaan naulakko, jossa olen käyttänyt kirppikseltä haalittuja lusikoita. Laitan siitä kuvia tänne lähipäivinä.

Tässä viime aikojen löytöjä:

Radiokirppis (TRE): 2 €

Radiokirppis (TRE): 4 € (?)

Bonuskirppis (TRE): 8 €

Nuppupeitot

Facebookissa pyörii pienimuotoinen hyväntekeväisyyskampanja, jossa ommellaan pienenpieniä peittoja Helsingin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston pienenpienille potilaille. Nuppupeitot lahjoitetaan osaston keskosvauvoille tai muille tehohoitoa saaville vastasyntyneille. Peitot ovat aivan pieniä (50x50 cm), mutta niinpä ovat niiden saajatkin. Vanhemmat saavat valita omalle vauvalleen mieleisen peiton. Tässä minun panokseni kampanjaan.

Suloiset rasiat

Sinellissä myytiin eurolla pieniä ja tylsiä valkoisia pahvirasioita. Paperin, pitsin ja koristeiden avulla niistä sai näin somia. Olin näihin aika tyytyväinen! Rasioiden koko on vain noin 12 cm x 7 cm (korkeus noin 3 cm), joten ne soveltuvat pakkauksiksi vaikkapa pienenpienille lahjoille.

Kylttejä mökille

Viime aikojen tuotoksiin kuuluvat tällaiset kyltit, jotka tein siskoni mökille. Pienet servettikuvatkin sain näihin mahtumaan.

Puuhelmiä

Aina välillä tekee mieli kokeilla jotain ihan uutta. Helmeily ja korujen valmistushan on valtavan suosittua nykyään, mutta minä en ole oikeastaan koskaan tuntenut erikoisempaa kiinnostusta siihen. Vuosi sitten kävin paikallisella työväenopistolla pienellä Kierrätä koruksi -kurssilla (joka sivuun mennen sanoen oli ajanhukkaa), mutta sielläkään koruinnostus ei vielä oikein herännyt. En tiedä mistä nyt siis oli kyse, kun tässä eräänä päivänä Tampereella shoppaillessani minulle tuli voimakas tarve hankkia nahka(jäljitelmä)nyöriä ja puuhelmiä. Pari viikkoa sitten selailin ystävän luona vieraillessani hänen käsityöaiheisia kirjojaan. Niissä esiteltiin monia kauniita ja yksinkertaisia korumalleja - ehkäpä inspiraatio sai niistä alkunsa. Tässä näette ensimmäisiä kokeilujani. Nämä kaulakorut olivat valtavan nopeita ja helppoja valmistaa. Näissä minua kiehtoo värien yhdisteleminen, tekninen suoritushan on hyvin yksinkertainen. Lisäksi tarvikkeet näihin koruihin maksoivat todellakin vain muutaman euron. Nämä "harjoituskappaleeni" suljin hyvin yksinkertaisesti vain solmimalla, kun en viitsinyt vielä hankkia helmiä ja nyöriä kummempia tarvikkeita. Uusiakin projekteja korurintamalla on tekeillä, niitä esittelen sitten myöhemmin, kun jotain konkreettista esiteltävää on.

Vielä vähän koruasiaa: Retun korublogi Vuodatuksen puolella on tietenkin myös kärsinyt kuvien näkymiseen liittyvistä ongelmista. Nyt tilanne on kuitenkin korjattu: kuvat on ladattu uudelleen, ja nyt niiden pitäisi näkyä hyvin. Osa blogin kuvista on erään Retun kaverin ottamia. Mahtavia kuvia (hieman eri laatua kuin meidän ottamamme... erotatte ne kyllä =) ), käykääpä kurkkaamassa osoitteessa http://retunkorukeidas.com/ .

Pannulappuja

Valtava ompeluinnostus on pitänyt minua otteessaan viime aikoina. Uudet, ihanat Peekaa-puodista hankkimani kankaat ovat vain lisänneet inspiraatiota. Olen saanutkin aikaiseksi vähän kaikenlaista, ja lisää on suunnitteilla... Pää pursuaa ideoita niin, ettei oikein tiedä, minkä toteuttamiseen ryhtyisi seuraavaksi! Kesä on ollut aivan mahtava, koska mukavan kesätyön ohella aikaa ja energiaa on riittänyt myös käsitöille. Koulu alkaa huomenna, ja se tietysti tarkoittaa sitä, että tästä lähtien päivät ja illat kuluvat pitkälti opiskelun parissa. Saa siis nähdä, mitä tämä syksy tuo tullessaan.

Älppärikulho

Tätä kokeilua varten hankin muutaman vanhan LP-levyn kirpparilta jo vuosia sitten. Nyt vasta oli aikaa kokeilla tätä ideaa - ja tämän tekemiseen menikin ainakin 10 minuuttia!

Ensin lämmitin uunin noin 125 asteeseen. Asetin älppärin uuninkestävän kulhon päälle, ja koko komeuden päälle laitoin vielä tyhjän, ison säilykepurkin painoksi. Tarkoitus oli, että kun levy uunissa pehmenee, säilykepurkki painaa sen pikkuhiljaa kulhon pohjalle ja reunat muodostuvat kauniin laineikkaiksi. Näinhän siinä suunnilleen kävikin. Parasta tässä on, että jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu, levyn voi aina laittaa uudelleen kuumenemaan ja hetken päästä muotoilla sitä paremmaksi. Uunista oton jälkeen levyn kannattaa antaa jäähtyä rauhassa, jotta se varmasti jähmettyy sopivaan muotoonsa.

Tällainen oli ensimmäinen kokeiluni, ehkä joskus lisää!

Pennikorut

Tällaisia pennikoruja syntyi Retun suosiollisella avustuksella. Tai no, kerrotaan nyt rehellisesti, että hän nämä käytännössä teki. =) Ideakaan ei ole minun, vaan eräs tamperelainen taiteilija on näitä tehnyt jo pidempään. Pitihän se kuitenkin kokeilla, millaisia niistä itse tehtyinä tulee. Kivoja tuli. Myöhemmin ehkä jotain muutakin, esimerkiksi rannekoruja - katsotaan.

Pieni tilkkupeitto

Tällainen pieni tilkkupeitto on syntynyt viimeaikaisen ompeluinnostuksen seurauksena. Tämän koko on noin 90 cm x 90 cm, ja se käy vaikka vauvelille köllöttelyalustaksi.

Pannunalusia

Kävin lokakuussa pienellä ompelukurssilla työväenopistolla. Se kesti vain viikonlopun, enkä saanut siellä oikein mitään järkevää aikaan, mutta ompelukärpäsen purema sieltä tarttui. Kuitenkin vasta joululomalla oli aikaa ommella - ja tässä on tulos. Pannunalusia on siis syntynyt roppakaupalla. Ompelukoneen kanssa kärhämöintikin on ollut vähäistä sen jälkeen, kun vihdoinkin keksin syyn alalangan takkuamiselle. Ajoittain se vielä temppuilee, koska alalangan kireys pyrkii itsestään löystymään, mutta nyt sen kanssa pärjäilee, kun tietää mistä kiikastaa. Aiemmin jatkuva suttuaminen tappoi tehokkaasti ompelun ilon.

Erilaisia kankaita on kertynyt kaappiin vino pino. Ihanat vihreänsävyiset kankaat ovat vielä melkein kokonaan käyttämättä. Osa kankaista on jopa valmiiksi leikattu tilkuiksi - senkin takia näitä pieniä töitä on nyt valmistunut nopeasti. Osa kankaista on kotoisin aikaisempien inspiraatioiden ajalta, osa on vuosien varrella kirppiksiltä hankittu ajatuksella "Onpa kaunista kangasta... sitten kun mulla on aikaa...niin...". Jotain olen kangaskaupastakin ostanut, lähinnä taustakankaita ja paksua täytekangasta pannunalusten väliin. Lisäksi joulun ajan alennusmyynneistä shoppailin muutamia kodin tekstiilejä, joita nyt olen jalostanut uuteen muotoon.

Erityisen iloinen olen siitä, että olen näissä pikkuisissa töissä jaksanut nyt olla huolellinen. Nähtiinpä sekin ihme, että otin ratkojan kauniiseen käteen, purin huonosti tikkaantuneen sauman ja ompelin sen uudelleen! Ennen työ olisi lentänyt armotta roskiin. =) Suurimpiin viimeaikaisiin oivalluksiini ompelun saralla kuuluu lisäksi se, miten kanttinauha kiinnitetään kauniisti. Siihen tarvittiin tunteja aikaa, melkoinen määrä kirosanoja ja runsaasti YouTube-videoiden tiirailua, mutta nyt osaan tehdä sen sievästi. YouTube on muuten ehtymätön tiedonlähde tässäkin asiassa; olen sieltä avun saanut moneen kohtaan näissä mitä erilaisimmissa projekteissani.

Pikkuhiljaa olisi varmaan aika irtaantua näistä pannunalusista. Näitä oli mukava ja helppo tehdä, kun ensimmäisten kohdalla kehitteli itselle sopivan tekniikan. Alulla on lisäksi muutama muukin työ, jotka esitellään sitten, kun (jos) ne joskus valmistuvat.

Kierrätysjuttuja

Viime aikoina mun mielessä ovat yhä enemmän pyörineet erilaiset kierrätysideat. Kaappeja kolutessa tulee välillä eteen esineitä, joiden olemassaolon on unohtanut. Joskus ne saavat uuden elämän, kuten tämä vinyylilevy alla. Tämän olen kirppikseltä vuosia sitten ostanut aivan muuta tarkoitusta varten (omat vinyylit tuli harmittavasti hävitettyä vuosia sitten), mutta se projekti jäi silloin toteuttamatta - tosin se on vieläkin suunnitelmissa, kunhan tässä vaan... =) Tähän kelloon en ole ihan tyytyväinen, kultaiset numerot eivät jotenkin sovi tähän, joten ehkäpä vielä "entraan" sitä jollain tavalla.

Tämän joulun lahjoista parhaiten onnistuivat mielestäni nämä tuikkulyhdyt. Olin niihin tosi tyytyväinen. Ne on tehty lasisista säilykepurkeista, joista on etiketit liotettu irti. Sitten maalasin osan pintaa huurremaalilla, ja kiinnitin sen uunissa. Rautalangasta syntyi Retun avustuksella ripustuslenkit, ja viimeiseksi punoin rautalankaan helmiä koristeeksi. Helmien värit miellyttävät minua paljon, toivottavasti myös saajaa. Ongelmana näissä oli se, että lasipurkin pohja on hieman kupera, eikä tuikku oikein pysy keskellä purkkia vaan pyrkii valumaan purkin reunaan. En tiedä haittaako se - jotenkin näiden tuikkulyhtyjen olemus ei vaadi täydellisyyttä.